Alkoholin vaikutusten ymmärtäminen
Ole luotettava kuski
Alkoholin vaikutuksen alaisena ei kannata tarttua rattiin. Koska on vaikea tietää itse, milloin alkoholi on poistunut elimistöstä, kannattaa hankkia laadukas alkometri – tai välttää ajamista niin pitkään, että on varmasti selvä. Alkoholiannos, eli esimerkiksi pullollinen olutta tai 12 cl viiniä, palaa verestä noin kahdessa tunnissa. Myös krapula vaikuttaa ajokykyyn ja tarkkaavaisuuteen, joten luotettavin kuski on se, joka ei aja pitkään aikaan nautittuaan alkoholia.
Rattijuopumus on vakava ongelma
Suomessa saa ajaa autoa, jos veressä on alle 0,5 promillea alkoholia. Tämä tarkoittaa keskimäärin kolmen alkoholiannoksen nauttimista. Pienikin alkoholimäärä veressä huonontaa ajokykyä. Kuljettajasta tulee kömpelömpi ja hänen tarkkaavaisuutensa laskee. Samaan aikaan hänen itsevarmuutensa kuitenkin kasvaa, joten yhdistelmä on varsin riskialtis. Kun veren alkoholipitoisuus on yli 0,5 promillea, onnettomuusriski on kasvanut merkittävästi. 1,6 promillen jälkeen onnettomuusriski on jo 40-kertainen normaaliin verrattuna.
Poliisi puhalluttaa vuodessa noin puolitoista miljoonaa kuljettajaa, joista havaitaan rattijuopoiksi noin 18 000. Rattijuoppoja jää kiinni myös muuten kuin ratsioissa. Ajotapavirheet ja liikennevahingot paljastavat monet rattijuopot – valitettavasti joskus liian myöhään. Erityisen suuri onnettomuusriski on nuorilla kuljettajille, joiden ajotaidot eivät ole vielä automatisoituneet. Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa kolmannes kuljettajista on ollut nuoria. Kiinnijäämisriski ja kasvanut tietoisuus alkoholin vaaroista liikenteessä ovatkin merkittävimpiä tekijöitä rattijuoppouden torjunnassa.
Rattijuoppo voi vahingoittaa itseään, kanssamatkustajia ja ulkopuolisia henkilöitä, sekä näiden omaisuutta. Rangaistukset voivat olla kovat. Lisäksi rattijuoppo voi menettää oikeutensa liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Törkeäksi luokitellussa rattijuopumustapauksessa matkustajakin jää vakuutuskorvauksia vaille. Myös auton rattijuopolle antanutta voidaan rangaista.
Pyörälläkään ei saa ajaa päihtyneenä
Moottoriajoneuvoja ovat autojen lisäksi mopot, moottorikelkat ja kaikki muut moottorikäyttöiset ajoneuvot. Rangaistuksen voi saada, vaikka ajaisi moottoriajoneuvoa veren alkoholipitoisuuden ollessa alle rattijuopumusrajan, eli 0,5 promillea. Jos huomataan, että kuljettajan tarkkaavaisuus tai huolellisuus on normaalia heikompi, voidaan kuljettajaa syyttää liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tästä enimmäisrangaistus on kuuden kuukauden vankeustuomio.
Yllättävää kyllä, myös jalankulkijan humalatila nostaa onnettomuusriskiä liikenteessä. Humalainen jalankulkija voi saada tuomion siitä, että on liikkunut liikenteen seassa, vaikka alkoholi on heikentänyt hänen tarkkaavaisuuttaan. Maksimirangaistus on puolen vuoden vankeustuomio. Tämä laki koskettaa myös hiihtäjiä, luistelijoita ja potkukelkan, pyörätuolin tai esimerkiksi lastenvaunujen kuljettajia. Myös polkupyörää tai mopoa taluttava voi saada rangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos hänen veressään on alkoholia sen verran, että hän voisi olla vaaraksi liikenteelle.
Myös polkupyöräilijää voidaan syyttää liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos hän on päihtynyt. Polkupyöräily humalassa kasvattaa onnettomuusriskiä, ja tällöin polkupyöräilijä ei täytä lakisääteistä velvollisuuttaan noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta liikenteessä.
Alkoholin vaikutukset kehossa
Alkoholi lamauttaa keskushermostoa. Tämä näkyy puheen sammaltumisena ja koordinaatiokyvyn sekä tasapainon heikkenemisenä. Humalatila ilmenee myös estojen vähenemisenä ja mielialan muuttumisena – toiset se tekee iloisimmiksi, toiset taas melankolisiksi tai jopa aggressiivisiksi. Runsas alkoholin nauttiminen voi johtaa tajunnan menettämiseen. Pitkä ja kostea ilta voi johtaa muistinmenetykseen, mutta jos pitkiä ja kosteita iltoja on enemmänkin, voivat tunne-elämästä ja kontrollista vastaavat aivoalueet vaurioitua.
Runsaasta ja pitkäaikaisesta alkoholin käyttämisestä voi seurata esimerkiksi haimatulehdus sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Maksa, minkä tehtävä elimistössä on muun muassa polttaa alkoholia, kärsii jatkuvasta alkoholinkäytöstä. Tämä voi altistaa erilaisille maksasairauksille ja muun muassa rasvamaksalle. Alkoholiongelmaisilla tavataan maksakirroosia, mikä tarkoittaa maksan arpeutumista. Myös vatsa ja suolisto kärsivät alkoholin jatkuvasta liikakäytöstä. Seurauksia voivat olla ummetus, ripuli ja esimerkiksi ilmavaivat. Liiallinen alkoholinkäyttö haittaa myös monien vitamiinien imeytymistä, heikentää seksuaaliterveyttä, alentaa vastustuskykyä ja saattaa aiheuttaa unettomuutta sekä masennusta. Koska alkoholi sisältää runsaasti kaloreita, näkyy alkoholin liikakulutus helposti ylipainona ja siitä seuraavina terveysongelmina.
Alkoholin kohtuukäyttö voi olla jopa hyvästä
Alkoholin kohtuullinen käyttäminen voi olla jopa hyvästä. Punaviinilasillisen on todettu muun muassa laskevan kolesterolia. Lasillinen ystävien kanssa piristää mieltä. Liiallisesta alkoholin nauttimisesta voi kuitenkin seurata lukuisia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Joillekin henkilöille kehittyy alkoholiriippuvuus. Alkoholin vieroitusoireita ovat samankaltaisia kuin krapulan oireet, onhan krapulakin eräänlainen vieroitusoire. Vieroitusoireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, huonovointisuus, vapina, epäsäännöllinen syke, hallusinaatiot ja voimakas hikoilu. Alkoholiriippuvuuteen kannattaa hakea apua, ja avun hakemisen voi aloittaa terveyskeskuksesta tai esimerkiksi työterveyshuollosta.